Kesälomareissu on polkaistu käyntiin ja ensimmäinen kohde saavutettu.
Ensimmäiset kaksi yötä yövymme tätini mökillä, tädin ja hänen miehensä vieraina.
Mökki on minulle rakas ja tuttu monen vuoden takaa.
Puoli vuosisataa sitten tämä oli isäni koti.
Näkymä ulko-ovelta.
Kuvasta ei puutu kuin Kerttu-mummu meitä vastaanottamassa.
Mökkiä on viimeisinä vuosina remontoitu lämmöllä ja vanhaa vaalien.
Kaikki nurkat tunnistaa vielä samoiksi.
Yläkerran tunnelma on täydellinen.
Pihan apilameri on ihana.
Ruohot kutittelevat nilkkoja ja aurinko välkkyy koivunlehtien lomasta.
Aamiaispöydästäkään ei puutu nostalgiaa.
Tutut astiat ja esineet lapsuudesta saavat toisinaan kylmät väreet kulkemaan lävitseni.
Ohikiitävät junat aiheuttavat lapsissa samaa innostusta ja riemua kuin minussa aikoinaan.
Juna on pakko nähdä kerta toisensa jälkeen.
Nuorimman sukupolven Kerttu matkalla iltatoimille kaimansa jalanjälkiä seuraten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti